Pahoittelen lapsipainotteista osaa. Tämä nyt on vähän tämmöinen ..lapsekas. : D


Näistä tunnelmista on oikein hyvä aloittaa toinen osa. Nate pojan "hurmaava" hymy on oikein sydämmet sulattava, ja oletankin että kaikki olette siellä kotona aivan ihastuneita pikku poikaan. Krhm, minä en ainakaan ollut, lapsi on melko ruma.


Nate oli kuitenkin yllättävän helppo lapsi, mitä sitä turhaan itkeskelemään kehdossa kun voi keinuskella yksikseen. Kaltereiden välistä voitte taas huomata tuon suloisen leveän hymyn. Nyt olette vähintäänkin rakastuneita tähän mukulaan...


Tiia ainakin oli. Tai sitten häntä ei vain huvittanut vaihtaa vaippoja pitkin päivää. Tiia päätti opettaa Naten käyttämään pottaa. Pottahan on toisaalta ihan hyvä keksintö, kunhan sen muistaisi aina tyhjentää. Tyhjennyshän on erittäin raskas homma, eihän sitä nyt voi kuvitellakaan jaksavansa nostaa vaavelin tarpeita potasta pois. Selkähän siinä menee.


Mutta onneksi meillä on tämä suloinen lapsenhoitaja. Muori on hyväselkäinen ja potta tyhjentyy varmasti. Muutenkin tämä mummeli on oikein ahkera hoitamaan kotia, ja samalla siistiytyy koko talo ja jopa ruokaa valmistuu kaikille perheenjäsenille.


Jos valmistuu. Tietenkin hän onnistui sytyttämään tulipalon heti kun yritti vähänkin kokata. MURR! Mummolla taitaa olla dementian alkua tai jotain, eihän ruokaa vain voi unohtaa uuniin. Ei tainnut edes muistaa että oli alkanut kokkaamaan.


Tulipalosta huolimatta lapsenvahti yritti olla hyvää pataa palkanmaksajiensa kanssa. Tunkee noin vain toisten syvällisiin keskusteluihin. Selvästi wannabe puhumisenopettaja!


Tiia taisi luottaa omiin taitoihinsa enemmän. Tässäpä Naten ensiaskeleet.


Michael, tosi reiluu hei! Toinen huutaa vieressä tuskasta, ja herra vain nukkuu ja kaiken lisäksi ajattelee vaimostaan… jotain vähemmän kivaa. Ei näin, ei näin.. Mutta Michaelille täytyy kyllä nostaa hattua loistavista unenlahjoista, tuohon ei moni pysty. Kivaa varmaan herätessään huomata että vauvakin on jostakin tupsahtanut yönaikana. Taisiis, haikarahan sen tietenkin toi.


"Haikara" toi tytön. Neitosen nimeksi tuli Nelly. Äidin iho ja iskän simmut niin kuin Natellakin. Huu, kivaa kun tuli tyttö.


Samana yönä vielä remontoitiin "vähän" taloa. Kuva nyt on vähän jollaintavalla huono laatuinen, mutta eihän sitä vaan voi jaksaa remontoida ja ottaa vielä kuviakin samana yönä! :o Tulipas talosta jotenkin iso verrattuna edelliseen mökkiin.


Tiiaa otti Naten ja Nellyn hoito hiukan koville. Onhan se toki täysin ymmärrettävää ja normaalia, että jalat uppoutuvat pöytään ja nukahdetaan kesken syömisen. Kroohpyyh vaan.


Ja vessasakin on silloin tällöin ruuhkaa. Toinen vain lukee rauhassa sanomalehteä kun toinen on selvästi tuskissaan. Tämä taitaa olla Tiian kosto Michaelille synnytysyöstä! Palatte varmasti halusta kuulla miten tässä kävi! Noh, Michael ehti pytylle.


Dumdumdum. Ei taida tämä perhe olla aivan ihanteellinen esimerkki loistavasta perhe-elämästä. Laskutkin on unohtunut maksaa! Tottakai Michael yritti selittää ulosottomiehelle kuinka naapurin koira söi laskun, mutta ei se nyt oikein auttanut.


Kröhöm, tai sitten totuus onkin se, että talon remontointi sai budjetin miinuksen puolelle. Lastenhoitaja (vaikka surkea onkin) vaatii palkkaa! Eihän Tiia ja Michael tätä tietenkään muistaneet, eihän tuosta rouvasta ollut edes paljon apua. Noh, sinne meni shakkipöytä. Angstataan yhdessä.


Ja pian vietettiinkin synttäreitä! Voisin nyt paljastaa, että Tiia on jo kauan odottanut tätä päivää saadakseen vähän tuota herkullista kermavaahto päällysteistä kakkua mahaan. Tiia on toki yrittänyt karistaa raskauskilojansa pois "Kuolet melkein nälkään" dieetillä, mutta eihän nyt yksi pieni pala kakkua (puolet..) lihota yhtään!


Ainiin, synttäreillä tapahtuu usein myös jotain muutakin merkittävää (tai ainakin lähes yhtä merkittävää) kuin kakun syönti. Jokuhan vanhenee! Hupsista heijaa, serpentiinit ne vain lenteli kun Nelly päätti kasvaa taaperoksi. Oikein suloinenhan hänestä tulikin, vihreä prinsessamekkokin ja kaikkea!


Hahaa ja lisää kakkua! Heti perään oli tietenkin Naten synttärit. Tiia halusi välttämättä taas puhaltaa kynttilät ja syödä kakusta puolet. Eihän sitä kakkua nyt niin usein syödä että se vaikuttaisi mihinkään…


Ja tämmöinen tuli Natesta. Ulkonäkö parani taaperosta, Nate on jopa ihan kivan näköinen poika. Mutta voi herranjestas pojan käytöstapoja! Eihän sisällä puhalleta saippuakuplia, lattiaan jää vain inhottavat tahmeat pyöreät jäljet, eikä Tiia tietenkään omista mitään pyyhkeen kaltaistakaan, millä lattiaa voisi pyyhkiä.


Ja vielä hurmaava kuva Nellystä. Oikein suloiselta taaperolta näyttää, mutta nenän sivuprofiili on vähän pelottava. Mutta muuten oikein suloinen lapsonen, toivottavasti myös yhtä kiltti kuin Nate pienenä. Ainakin pienenä olosta on jotan hyötyä, voi vain istua lattialla kun…


Isommat luuttuaa lattioita! Hhhaa. Näin sitä lapsosille opetetaan vähän siisteyttä, Allenien perhe kun ei mitenkään kamalan siivousintoinen ole.


Tiia oli ylpeä lapsosistaan, ja nyt Nate olikin siinä herkässä iässä, että hänet sai peitellä öisin… ;>


Yhyy, täällä angstaillaan! Nelly oli vähän työläämpi taapero kuin Nate aikoinaan, ja herättelikin vanhempia öisin. Voi itku kuinka on kurjaa tämä elämä. Niih. Tästä lapsesta taitaa tulla kunnon angstiteini, pian viiltelee itseään villasukilla ja kaikkea muuta kamalaa.


No mitäs tämä on? Ensimmäinen suuri riita Tiian kanssa? Ero? Sängyn rikki meno? Tiian lihominen niin lihavaksi ettei parisängyssä ole enää tilaa? Eieiei, Michael vain nukahti kesken television katselun.


Tiia päätti opettaa myös Nellylle elämän tärkeitä taitoja. Kävely on toki yksi sellainen, apuna käytetään tietenkin mahtimaitoa, josta voi olla pienoista apua Nellyn oppimisen kanssa. Ainakin kivasti hehkuu meidän pikku prinsessa.


Pottatapa on myös ihan kiva. Muistatte varmaan vieläkin siinä piilevän tyhjennysongelman, mutta lastenhoitaja on vielä kehissä mukana! Hän mahdollisesti kököttää pöydän alla suremassa kamalaa työpaikkaansa perheessä, jossa ei ole varaa maksaa hänelle palkkaa, mutta paikalla kuitenkin.


Niinjoo ja sitten tämä puhumispuoli. Nyt lastenhoitaja ei edes yritä olla mukana, ovathan nämä tärkeitä ensikeskusteluja äidin ja tyttären välillä! Nytkin keskustelu käsittelee selvästi äidin hiustyyliä. Tärkeä asia.


Michaelin vuoro puhaltaa kynttilät! Puhhh. Huomatkaa tuo hirvittävä ovi tuossa takana. Tai okei, älkää huomatko.


Ja tällainen tyttö tuli Nellystä. Muuten ihan nätti, mutta vieläkin se nenä. Huoahh, mutta ehkä pärjätään! ;> Ja vihreä linja vaatetuksessa jatkuu, vihreästä mekosta upeaan, loistavaan, kalliiseen merkkituotteeseen… ruokakaupasta ostettuun pyjamaan! Tattadaa! Eikös olekin kaunis ufoprinttaus?


Pämdädämm (tai jotain muuta pelottavaa musiikkia).. MURTOVARAS! Voiei, tietenkään Michael ei ole tajunnut ostaa kotiinsa murtohälytintä. Ja nyt kaikki nukkuvat aivan rauhassa.. Hui.


Eeieiiei, ei telkkaria! Se maksoi maltaita! Voiei, sinne meni telkkari. Tässä vaiheessa Tiia ryntäsi puhelimeen soittamaan poliisille.


Mutta kuinkas kävikään, varas pääsi pakoon. Hm, harmittaa tuo telkkari.


Lapsiakin harmitti. Voi raukat, juuri kun äiti olisi antanut heille luvan katsoa televisiota niin se varastetaan. Elämä on rankkaa, telkkareitahan viedään ihan 24/7!


"Aikuiset" ovat jo tottuneet elämän yllättäviin käänteisiin. Ei kannata murehtia! Tyynysota on tietenkin oiva piristys synkälle yölle. Tiia on selvästi Michaelin niskan päällä tässä leikissä. Grauh.


Tähän on hyvä lopettaa, Michael IHAN ITSE halusi laulaa Tiialle. Tiian ei tarvinnut pyytää laulua, minun ei tarvinnut käskeä Michaelia, kukaan ei pakottanut häntä. Elikkä tunnelma oli hyvin herkkä. Awws. ;D